Ei se päämäärä, vaan matka

On hienoa saada rakentaa itse talo ja juuri sellainen kuin on aina unelmoinut. Voi fiilistellä kuinka talon valmistuttua on ihanaa istuskella olohuoneen sohvalla ja katsella ulos isoista ikkunoista rauhaisaa luontoa. Aamuisin on mukavaa pohtia hirsien eri sävyvaihtoehtoja ja samalla nautiskella tuoreesta kahvista. Silloin tällöin käydään eri liikkeissä ihastelemassa keittiöitä ja samalla  palaveeraamassa kalustetoimittajien kanssa.
Voi kun se menisikin näin. Todellisuudessa aamut alkaa lomallakin jo ennen seitsemää. Yleensä mieheni nappaa jotain suuhunsa ja hurauttaa raksalle. Me jäämme lasten ja koirien kanssa vielä hetkeksi kotiin tekemään aamutoimet, ja eväät päivää varten. Sitten vain Mini täyteen tavaraa ja menoksi.

Koko perheen voimin!

Raksalla touhutessa meneekin nopeasti koko päivä. Välillä minäkin saan jotain tehtyä, mutta toisinaan tuntuu että mitään muuta ei ole saanut aikaiseksi kuin omat hermot riekaleiksi. Pojat kun tahtovat keksiä kaikkea kivaa puuhaa päämme menoksi.

Välillä on aurinkolaseista sangat häveyksissä, toisinaan autoissa huutaa radiot ja välkkyy vilkut. Välillä on vaatteet pitkin pientareita ja kengät hukassa. No naapurit ainakin tietävät milloin meikäläinen on raksalla hommissa sen verta on tullut tuota ääntä käytettyä komentamiseen. Silmät saa siis olla myös selässä jos jotain aikoo näiden viikareiden kanssa saada aikaiseksi.

Vauhtia riittää!

Välillä väsyttää

Minikin saa välillä ruokaa;)!

Kaiki jotka ovat rakentaneet tietävät varmasti myös mitä tarkoittaa kun on oikeasti väsynyt. Aikaiset aamut, kodinhuolto, työt ja ne rakentamishommat joita ei malttaisi millään lopettaa vaikka väsy painaa. Mieheni tekee töitä pääsääntöisesti yöllä joten päivät ovat periaatteessa aikaa rakentaa. Toki välillä olisi hyvä nukkuakkin. Treenaamiset hän on sentään jättänyt tulevaisuuteen. Omat harrastukset usein jäävätkin rakennusvuosina pois, mutta meikäläinen on jääräpäänä mahduttanut päivittäisen treenin(treenit) jononkin väliin jotta saa pidettyä hermot kasassa. Mitään muuta hyötyä noista omista treenailusta tällä hetkellä tuskin onkaan.
Vaikka välillä väsyttää ja hermoja kiristää niin kyllä sitä nauruakin ja haaveilua mukaan mahtuu. Yhteistä tavoitetta kohti koko ajan kuljetaan ja apuja saadaan kun pyydetään. Hyvä tästä tulee!

Hyvin menee mutta menköön!

Kattoristikot ylös

Ennen kattoristikoiden laittoa ikkuna- ja oviaukot avattiin sopivan kokoisiksi. Tämän jälkeen karaurat viimeisteltiin. Karalankussa oleva karariman tehtävä on pitää seinien linjat suorina aukkojen kohdilla. Karalankut puolestaan mahdollistavat ikkunoiden ja ovien kiinnityksen painuvaan hirsikehikkoon.

Ei se aina mene ihan putkeen!

Tilasimme nosturin hyvissä ajoin ennen viikonloppua, koska luulimme että kaikki on valmista ristikoiden nostoa varten. Pari päivää ennen h-hetkeä mieheni hoksasi että etukuistin palkki tulee autokatoksen palkin päälle. Ei muuta kuin vauhdilla pystyttämään autotallin runkoa, jotta molemmat palkit saadaan nostettua. Onneksi sekin saatiin tehtyä tiukasta aikataulusta huolimatta. Nosturin saapuessa paikalle viime viikon maanantaina kaikki olikin sitten valmista palkkien ja ristikoiden nostoa varten.

Palkki saatiin oikealle paikalleen nosturin voimin.

Talon päädystä kun muutamia kattotuoleja on jo paikoillaan.

Alussa kattotuolien laitto näytti hurjalta ja parempi olikin vain kääntää selkänsä ettei vaan kukaan tippuisi;). Olinkin enemmän henkisenä tukena, kunnes kaikki ristikot olivat paikoillaan. Toki toin reivauslautoja kun käsky kävi. Se olikin välillä haastavaa tälläiselle lyhyet vipuvarret omaavalle naiselle.
Nosturin tehtyä tehtävänsä alkoi armoton ristikoiden reivaaminen. Minäkin pääsin sirkkelihommiin, kun pätkin lautoja sopivan mittaisiksi. Kaikki näytti sujuvan oikein hyvin kunnes kuulin kiroilua yläpuoleltani. Mieheni huomasi että katto oli noin neljä senttimetriä väärässä kohdassa. Siinä sitten pähkäilyä ja pari valittua sanaa, kunnes tuli ahaa elämys! Ei muuta kuin katto valmiiksi ja nosturi muutaman päivän päästä takaisin tontille. Siirretään kattoa kokonaisuutena oikealle paikalleen. Jännitystä oli siis luvassa seuraavillekkin päiville. En tiedä onko noilla senttimetreillä käytännössä mitään merkitystä mutta parempi se on tehdä just eikä melkein jotta lopputulos on sitten paras mahdollinen.

Koko katon siirto operaatio suoritettiin rauhallisesti. Suunnitelmana oli siirtää kattoa vähitellen yhdestä päädystä alottaen. Mieheni toimitti spidermanin virkaa ja kiinnitti yhden liinan nosturiin. Seuraavaksi hän nyki kattoa oikeaan suuntaan nosturin sitä varovasti pidellessä. Toisella puolen kattoa veljeni väänsi sorkkaraudan avulla kattoa liikkeelle. Katto liikkui oikeaan suuntaan, mutta palasi osittain takaisin alkuperäiselle paikalleen. Mieheni yhdessä nosturikuskin kanssa teki ratkaisun, että kokeilisimme liikuttaa kattoa kahdella liinalla. Tämä näytti toimivan ja katto saatiin siirrettyä nosturin, sorkkaraudan ja parin miehen voimin juuri oikeaan kohtaan. Meikäläinen oli jälleen kerran henkinen tuki turvallisesti maan kamaralla. Loppu hyvin kaikki hyvin. Seuraavaksi onkin pientä puuhaa ennen kattohuopien laittoa, nimittäin lautaa tulee kattoon 4,5 kilometrin verran ja nauloja puolestaan saa naputella jo pelkkään kattopohjaan toistakymmentä tuhatta.

Pinnallista pohdintaa

Raksalla touhuamisen lisäksi olemme miettineet tulevan kotimme pintamateriaaleja, kalusteita, lattioita, hanoja ym. Suuntaviivat yleisilmeen suhteen on selvillä, mutta mitään lopullisia päätöksiä emme ole vielä tehneet. Vaihtoehtoja tuntuu olevan aivan liikaa, mutta onneksi meillä on sentään samanlainen mielikuva unelmien kodistamme. Kokonaisuudesta haluamme selkeän ja skandinaavisen jossa väreinä ovat pääasiassa musta, puu, ja valkoinen. Hirsiseinät aiomme käsitellä vaalealla vahalla niin että hirret kuultavat vaalean sävyn läpi. Lattiamateriaalina meitä viehättää vinyylilankku sillä se eristää hyvin ääniä, on miellyttävä jalan alla ja on kestävä. Vinyylikorkkiakin mietimme, mutta sen hinta nousee jo sen verran korkeaksi että taitaa jäädä haaveeksi.

Katseltiin Prisman lattiamateriaaleja. Valkopyökki on kaunis, mutta en tiedä meneekö liian levottomaksi?

Pesuhuoneeseen laitamme luultavasti mikrosementtiä harmaan sävyssä. Wc-tiloihinkin olen alkanut miettimään harmaan sävyjä valkean ja tammen lisäksi. En tiedä toteuttaisiko sen sitten mikrosementillä, eri maalaustekniikoilla vai harmailla isoilla laatoilla. Makuuhuoneiden seiniin olen miettinyt sävyjä kuten Syvänne, Nefriitti ja Takorauta. Nämä värit toisivat kodikkuutta ja sopivaa tunnelmaa.
Huhheijaa kun on vaikeaa ja välillä pää meinaa seota. On niin paljon kaikkia kivoja värejä ja materiaaleja jota haluaisin kokeilla mutta kokonaisuudesta en kuitenkaan halua sekavaa. Onneksi pääsemme asuntomessuille Mikkeliin jossa toivon saavani inspiraation lisäksi varmuutta materiaalien ja värien valintaan. En olekaan aikaisemmin käynyt asuntomessuilla joten odotan reissua innolla!

Hirret ylös!

Hirret tontille

Maanantai-iltana Honkarakenteen toimitus saapui tontille kahden rekan voimin. Tavaraa tuli ihan kiitettävän paljon ja itse lähdinkin jälkikasvun kanssa jo kotiin iltapuuhiin, ennen kuin koko lasti oli purettu.

Odottelua ja toimintaa

Tiistaina mieheni, veljeni ja kirvesmies laittoivat ensimmäisen varvin paikoilleen. He myös lonivat osan hirsistä lattialle talon sisälle, jotta seuraavan päivän homma sujuisi sutjakkaammin nosturin ollessa paikalla. Itse pysyin tontilta poissa, hain kaupasta talkooporukalle syötävää ja juotavaa, ja aloin jännittämään seuraavaa päivää. Olisihan se hienoa vihdoinkin nähdä tulevan kotimme seinät pystyssä!
Keskiviikkona se sitten alkoi heti seitsemältä aamulla, kauan odotettu rungon pystytys. Itse tulin paikalle vasta kahdeksalta, sen jälkeen kun olin syöttänyt koirat ja vienyt  pojat mummon luokse hoitoon. Menin hirsien etsintätiimiin veljeni ja appiukkoni seuraksi. Löysimmekin oikeat hirret suhteellisen nopeasti, jolloin nosturin ei tarvinnut seisoa joutilaana.

Hirsien etsiskelyn lomassa keräsin roskia, keittelin kahvia ja paistelin makkaraa meidän hienossa kesäkeittiössä;).

Mieheni ja muut talkoolaiset muun muassa niittasivat pehmusteita saumakohtiin ja  paukuttivat tappeja hirsiin sen minkä hartioista lähti. Oli kuin joulupukin pajalla joulun aikaan;). Tiukasta tahdista huolimatta kaikilla tuntui olevan hauskaa. Homma sujuikin sutjakkaasti kun mukana oli muutama henkilö, jotka olivat tehneet pystytyksiä aikaisemminkin. Seitsemän henkilön ja nosturin kuskin voimin painavat hirret nousivat kauniiksi seiniksi kello kolmeen mennessä.

Tässä ollaan jo voiton puolella.

Saunan ja pesuhuoneen ikkunat vasemmalla. Kodinhoitohuoneesta tulee ovi terassille (jää kulman taakse). Isoon koloon tulee kaksi ikkunaa ja lasiset pariovet joista myös kulku terassille.

Homma jatkuu

Pystytyksen lomassa kaikki alkoi tuntumaan todellisemmalta. Meille on todellakin tulossa ihana hirsitalo! Jo itse puun tuoksu on niin valloittava. (Ja kyllä nuuhkin hirsiä, sillä on se hirren tuoksu vaan jotain niin aitoa). Ei tässä kuitenkaan missään pumpulipilvissä leijuta sillä työtä on vielä todella paljon ennenkuin päästään sisähommiin. Seuraava isompi askel onkin kattotuolien asennus. Viikonlopun aikana täytyy laittaa kaikki siihen malliin että niitä voidaan nosturin voimin katolle nostella. Mieheni tutkii piirustuksia iltaisin, tai paremminkin öisin, vietettyään ensin kymmenen tuntia rakennuksella. Meikäläinen huoltaa poppoota ja auttaa raksalla maalaus- ja siivouhommissa minkä pystyy. Ohessa maksellaan niitä ihanan pieniä laskuja, ostetaan tarvikkeita ja kilpailutetaan muun muassa kalustetoimittajia.

Lattiavalu

Lattiavalu tehtiin viime torstaina. Säiden kanssa kävi hyvä tuuri sillä keskiviikkona satoi vielä vettä, mutta torstaina oli jo aurinkoinen ilma.

Kaikki sujui hyvin ja seuraava isompi askel onkin hirsien pystytys. Hirret tulevat maanantaina ja pystytyksen on tarkoitus alkaa keskiviikkona. Nyt kuitenkin saa jännätä säiden puolesta, sillä vesisadetta on luvassa melkein koko viikoksi. Olisi se kyllä hienoa nähdä talonrunko pystyssä lähiviikkoina!